Blogin etusivulle

iPad-seminaari: Kenelle iPad myydään tänään


Torstaina 18. marraskuuta Helsingin Astoria-salissa järjestettiin IAB Finlandin HOT or NOT 2010 -seminaari. Käsittelyssä oli tulevia iPad-julkaisuja ja sosiaalista mediaa mainostajan näkökulmasta.

iPadin Suomen julkaisupäivän kunniaksi tässä jutussa käsitellään iPad-julkaisujen osuutta: kuka Suomessa ostaa iPadin todennäköisesti, ja osuiko Peder Bonnierin veikkaus julkaisuajankohdasta nappiin? Luepa tästä niin tiedät.


Yleisössä iPadia, Twitteriä ja Foursquarea

Heti alkuun täytyy myöntää, että en ole ollut Suomessa yhdessäkään seminaarissa, jossa olisi ollut näin monta iPadin omistajaa paikalla. Hämmästyttävää oli myös se, että suurin osa yleisöstä oli Twitterissä — moni ei tosin näyttänyt tweetanneen tilaisuudesta — ja noin 70 prosenttia tunsi Foursquaren. Minä kun oletin, että Suomi on ihan takapajula näissä jutuissa.

Yleisön ikähaarukkakin oli mielenkiintoinen. Tunsin siellä kolmikymppisenä itseni junioriosastolaiseksi, vaikkei porukka erityisen iäkästä ollutkaan.

Luulin, että paikalla olisi ollut enemmän nuorempia nörttejä — eli siis junioriversioita minusta. Markkinoitiinhan tätä oikein "iPad-seminaarina". Se niistä ennakkoluuloista sitten.


Peder Bonnier, Bonnier: Miten lehtiä luetaan

iPadista pääsi ensimmäisenä puhumaan Peder Bonnier. Hän on nuori, pukuun pukeutunut taiteilijan näköinen kaveri, joka puhuu hyvin ymmärrettäviä asiota. Esityksestä paistoi määrätietoisuus ja rauhallisuus.

Peder kertoi siitä, miten eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten lukijoiden mielikuvat lehden lukemisesta ovat erilaisia.

Voin hyvin yhtyä ajatukseen, jonka mukaan meillä Suomessa lehtien lukeminen on meidän omaa aikaamme. Yhdysvalloissa lehdet tarjoavat enemmänkin mahdollisuuden olla osa jotakin suurempaa kokemusta. Siellä pyritään tarjoamaan elämyksiä.

Rentoutumista takakenossa ja hyvällä groovella

Molemmat tapaukset vaativat omaa taajuutta, johon käyttäjä voi virittäytyä. Peder kutsui tätä tilaa "silent modeksi". Tässä tilassa käyttäjä on hyvin passiivinen, ja tekemisellä haetaan enemmän rentoutumista kuin jonkin asian aikaansaamista. Normaali nettikäyttäytyminen ei ole tällaista. Netissä ei ikinä pääse loppuun. Se ei ole koskaan valmis.

Hän painotti, että iPad-julkaisuiden täytyy olla hyvin suunniteltuja ja niiden täytyy mahtua tiettyyn aikalokeroon. Julkaisulla on oltava alku ja loppu — kuten lehdellä, elokuvalla tai kirjalla.

Käyttäjän täytyy tietää, paljonko aikaa lehden lukemiseen suunnilleen menee. Ja kun lehti on luettu, se on loppuun käsitelty.

Ääni joka kuuluu, kun lehti kolahtaa postilaatikkoon

Bonnierilla oli tavoitteena pitää mielessä se ääni, joka kuuluu lehden kolahtaessa postilaatikkoon. Tällä pyritään siihen, että jokaisessa iPad-julkaisussa olisi samaa tunnelmaa kuin kauan odotetussa joululahjassa.

Erikoisnumeroita ja kunnolla toimitettuja juttuja tarvitaan edelleen, joten iPad-versio ei voi olla koneen automaattisesti generoima, ainakaan jos automaatioon ei ole kiinnitetty erityisesti huomiota.

Mainoksiakin voi haluta

Kun käyttäjä on vastaanottavaisessa tilassa ja mainokset ovat sisällön kanssa relevantteja, ne alkavat tuntua pikemminkin sisällöltä ja tärkeiltä viesteiltä kuin häiriöiltä. Tällöin on toki varmistettava, että mainonta sopii pakettiin ja on hyvin sommiteltua.

Bonnier kehui käyttöliittymälogiikan löytyneen hyvin nopeasti. Itse pidin siitä myös. Juttujen välillä liikutaan vetäisemällä ne esiin oikealta vasemmalle, ja pidempää sisältöä kelataan rullaamalla ylhäältä alas. Samaa logiikkaa saisivat käyttää myös muut julkaisut.

Vaikka käyttöliittymälogiikka saataisiinkin standardiksi nopeasti, valitteli Bonnier standardien puutetta mainonnassa.

Applellakin kosketusnäytöllisiä laitteita on monia jo nyt. Mainostajaa ei voi vaatia tekemään kahdeksaa versiota mainoksesta eri resoluutioille. Saa nähdä, taikovatko mainostajat pyörän uudelleen kehittämällä web-maailmasta tutun liquid layoutin jossain muodossa, vai onko lähestymistapa jokin muu.

Omenamarkkinat

Millä sitten markkinoida iPad-julkaisuja? Se on kuulemma hyvin haasteellista. Mikäli en väärin muista, taisi Bonnier mainita, että jopa 80 prosenttia latauksista menee Applen App Storen TOP-listoilla oleville julkaisuille ja ohjelmille.

Asiointi Applen kanssa on kuulemma myös hankalaa. Applen omat työntekijät kyllä nostavat uusia ja mielenkiintoisia iPad-sovelluksia Applen omien ohjelmistojen mainospaikoille. Applea pitäisi kuitenkin saada informoitua uuden ohjelman ilmestymistä, jolloin se tarkoittaa sekavaa viestintää useamman välikäden kautta, jotka sijaitsevat jossakin välillä Tokio-Cupertino. Eivätkä he välttämättä osaa englantia kanssasi. Tai edes kunnolla keskenään.

Niinpä mainonta on hoidettava muilla tavoin, omien julkaisuiden, näytenumeroiden ja alennusten kautta.


Kirsi Kupila, Otavamedia: Kuka ostaa tänään iPadin?

Otavamedian Kirsin esitys sai minut vakuutettua siitä, miten iPad on todella rantautumassa Suomeen, ja ketkä siitä ovat kiinnostuneet.

Kirsin esityksen tärkein anti oli heidän tekemissään tutkimuksissa. Tutkimukset oli tehty Suomen Kuvalehden ja Tekniikan Maailman ensimmäisistä iPad-näytenumeroista.

Otavamedian mukaan ostaja on todennäköisesti seuraavanlainen:

+ Alle 35-vuotias mies tai nainen
+ Asuu Etelä-Suomessa (Helsingissä tai muussa suuressa kaupungissa)
+ Akateemisesti koulutettu toimihenkilö tai opiskelija
+ Lukee ja ostaa myös irtonumeroina keskimääräistä enemmän aikakauslehtiä
+ Ostaa ja lukee keskimääräistä enemmän kirjoja
+ Lukemisintensiivisyys selittää kiinnostusta sähköiseen lukulaitteeseen selvästi paremmin kuin tekninen edistyksellisyys ("uuden tekniikan" laitteiden omistaminen/käyttö).

Lähde: Otavamedian teettämä Lukulaitetutkimus

Pikaisen lähipiirianalyysin pohjalta tutkimus on osunut nappiin. Tuo lukemisinto tuntuu korostuvan, joten ei ihme, että kustannusala on ollut innoissaan laitteesta.

Kirsi nosti esiin myös kaksi erilaista käyttäjiltä saatua näkökulmaa:
1. Ensimmäinen ryhmä oli valmis siirtymään kokonaan sähkölehteen
2. Toinen ryhmä haluaisi tilata iPad-version rinnakkaistilauksena lehden kanssa

Mutinaa lämpiöstä

Arvioiden mukaan iPadin omistajia on ollut ennen myynnin alkamista Suomessa yli 12 000. Kirsi kertoi, että Tekniikan maailman iPad-näytenumeroa oli ladattu Suomessa noin 6 000 kappaletta. Eli maassa, josta laitetta ei ole voinut aiemmin ostaa.

Tapahtuman jälkeen kuulin lämpiössä epäiltävän, että tässä luvussa olisi ollut mukana tuplalatauksia tai eri lehtien numeroita, joten marssin suoraan Kirsin puheille ja hän vahvisti että tämä oli nimenomaan yhden lehden yhden ilmaisen näytenumeron kattanut luku. Ei siis tuplia.

Mikäli Bonnierin kokemuksista ja tuumailuista on otettu opiksi, on Otavamedialta luvassa kovaa kamaa myös jatkossa iPadille.

Osuiko Bonnierin veikkaus iPadin julkaisun ajankohdasta kohdalleen?

"Bonnier uskoo että iPad julkaistaan Skandinaviassa ensi viikolla"

- Peder Bonnier, Helsinki 18.11.2010

Ei osunut ihan päivälleen, mutta annettakoon tämä kahden päivän megalomaaninen virhemarginaali anteeksi. Niin, ja eihän se Suomi siis oikeasti kuulu Skandinaviaan, mutta kyllä se iPad sielläkin vasta tänään julkaistiin. Joko muuten hait omasi?


Toni Nummela
it-päällikkö

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Liity sähköpostilistalle

Kiinnostiko artikkeli? Tilaa uutiskirjeemme.